Noni nyt se mun poikaystävä sitte jätti mut.. Että sinkkuna taas olen.. Noh, eipä tää meiän suhde ois voinu kauaa kestääkkää, ku ei meillä ollu mitään yhteistä :) En ollu nyt läheskään yhtä surullinen ku viimeks ku mä jätin sen, ehkä sen takii et tää ero on jo kerran koettu. Se haluu olla vaan kavereittesa kanssa, tai sitte se löys jo uuden :/ Vähän kyllä kirpasis jos se ois löytäny jo uuden. Enää ei oo kyllä pienintäkään mahdollisuutta palata yhteen, en haluu on-off suhdetta. Eikä sinkkunakaan nii paha oo olla. Tuntuu et itekki otan tän eron nyt aika paljon kypsemmin ku viimeks, jolloin haukuin sen ihan pystyyn :D Jätti mut vaan vähän huonoon aikaan, äiti sai just tietää mun viiltelystä ja oisin tarvinnu nyt kaiken mahollisen tuen. Noh, on mulla vielä mun bestis :)) Jotenki nyt tuntuu, et oisin ilonen ja surullinen samaan aikaan :)/ Ehkä ihan vähän surullinen vielä siitä erosta, se tuli ihan yllätyksenä :O ja ilonen siitä ku on kesä ja mun ei tartte nähä sitä :D Oon myös ilonen sen takii et ens viikol on juhannus ja ens viikon sunnuntaina tulee myös serkku käymään ja sen ihana vaavi ♥ Ens viikolla mun pitäis myös saada mun uus mp4-soitin.. Aini ja huomenna mä nään myös mun ihanat kaverit, ihanan kaverin synttäreillä :) Jotenki nyt tuntuu, et kaikki ystävät, kaverit ja muut läheiset on vaan niin ihania :))♥  Sitte ku se mun serkku tulee tänne se on täällä vähän aikaa (en tiiä tarkalleen, mut toivon et mahd. kauan) ni sen jälkee me lähetään taas sukulaisten luokse :) Ihanaa nähä niitä..  Ehkä tää mun surullisuus ei kumminkaan johu suoraan siitä erosta.. Must tuntu vaan et olin normaali, ku olin myöhään ulkona ja kinastelin äidin kanssa kotiintuloajoista.. Nyt ei taas tunnu enää yhtään siltä et oisin normaali.. Tai no, miten te määrittelette normaalin ja ootteko te omasta mielestänne normaaleja? :)